Uuden vuoden lupauksia

Uuden vuoden lupaus koskee tällä hetkellä enemmän minua kuin Netteä. Viime vuoden lupaus piti niin hyvin, että päätin tehdä uuden. Nyt siis alkaa kunnon kuntoilut ja Nettekin saa ansaitsemansa piiiitkän pitkän lenkin. Myönnettävästi olen ottanut tämän alku vuoden Kannuksessa hyvin kepeästi, niin koiran kuin opiskelunkin suhteen. Motivaatio ei ole ehkä ollut kohillaan ja nyt se muuttu. Onhan se nyt näin, että Neten pitää oppia temppuja siinä missä muutkin. Minulla kun nyt vaan menee aina välillä hermot tuon pienen lahopään kanssa.

Tänään siis heti ruuan jälkeen painelimme Neten kanssa lenkille, joka tulee olemaan siis pidempi kuin muut lenkit. Hyvä musiikki ja kiva ripeä vauhti tuntui oikeastaan hyvältä. Vaikka Epsan tuntien, ei pukeutuminen ollut ehkä sään mukaista ja naama, reidet ja perse oli jäätyä.:)
Nette taasen ei tuntunut huomaavan kylmyyttä ollenkaan. Paineli menemään läähättäen, naiselliset partakarvat kuurassa.

Lenkki oli varsin piristävä ja onhan tässä tullut oltua oikein hyvällä päällä koko illan. Kämpälle päästyämme, oli tarkoitus vähän treenata temppuja. Taloon kuitenki puski väkeä kuin mistä lie ja Nette saikin riehua sitten kämppis Benin kanssa. Ja voi että nuilla kakaroilla olikin sitten hauskaa. Väen lähdettyä alkoi temputtelu.

Tällä kertaa ohjelmassa olikin kosketus alustaa, maahan menoa ja sivulle tuloa. Kosketus alustaa olimmekin ottaneet jonkin verran, vaikkakin ilman naksua. Tällä kertaa oli siis naksu mukana ja neiti taitaa ymmärtääkkin tämän alustan päälle jotain.:) On se vaan fiksu tyttö, joskus.. Siirryimme sitten tähän maahan menoon. Onhan se neitille jo aikaisemmin opetettu, mutta tällä pikku puudelilla taitaa ollakkin tapana unohdella näitä asioita aina kun oppii uutta. Mutta kivastihhan se lähti sitten sujumaankin. Sivulle tuloon ajattelimme ottaa täysin uuden ilmeen. Ennen Netski tuli sivulle takaa kiertäen ja nyt päätin sitten kokeilla suoraan edestä tulemista. Aikaisemmin olen sitä jo kokeillutkin, mutta Nette ei oiken sillon osannut namin perässä tulla, niin sen treenaaminen jäi sitten kokonaan, ylläripylläri, Epsan turhautuessa koko asiaan. Nyt neitokainen tosin osaa seurata namia ja kappas vain! Eipä ole ennen tyttö tullut yhtä hyvin sivulle kuin nyt. Peiliä apuna käyttäen, sain huomata että asento on suorastaa mahtava! Pulmana tässä onkin nyt se, että tämä hyvä käsky "sivu" on jo käytössä takaa kiertäessä. Minulla on siis nyt edessä käsky sanan etsiminen. "Vierelle"-käsky on käytössä perheeni koiralla, jolle sen olen opettanutkin. "Vierelle" sana on kuitenkin 100% varmasti hankala Netelle. Se kun ei oiken perusta nuista käskysanoista ja sillä on aina ollut vaikeuksia oppia ylipäätään mitään sanallisia termejä. Neiti kun perustaisi mieluummin käsi avuista ja merkeistä.

Illalla oli tiedossa vielä Benin kanssa painia ja luusta tappelemista. Nyt neiti näyttää posottavan tuossa sängyllä varsin onnellisen näköisenä. Oikeen ilettää herättää rassukka vielä ilta pisulle.

Minun pieni tollopää <3