Nette varas taas liikkeellä

Nette joutui olemaan tänään ihan liikaa yksin kämpällä. Minun lähtiessä Kokkolaan, en kerenny tyttöä käyttää kuin tuossa äkkiä pisulla ja sitten sisälle. Kokkolasta tullessa oli sellanen läski olo, kun tuli käytyä siellä Hesessä syömässä. Kotona sitten vielä pokkana vedin jäätelöä katsellessa telkkaria. Mielessä oikeen kävi vähän, että jos tänään ei meniskään lenkille.. Mutta höpö höpö, sanoi se pieni enkeli tuossa olkapäällä, jota omaksitunnoksi myös kutsutaan.:) Niin nousi Epsa sohvalta, ko ei sieltä telkkarista tullut taas mitään. Laitoin vielä Tomille viestiä josko lähtis seuraksi. Ja niinhän tuo lähtikin, vaikka huomasinkin pian etten saisi Tomista pitkää lenkki seuraa. Herralla näet ei ollut edes hanskoja kädessä ja kun ilmaisin, että lähtisimme pitkälle lenkille, ilmoitti herra että ei kerkee koska pitää mennä saunaan.

Käytiin sitten koulun alue kiertää ja jatkoin omia teitä pitemmälle lenkille. Puhelinkin pirisi ja tein tällä kertaa poikkeuksen ja vastasin. Juteltiin Jonin kans siinä hetki ja kohta se kysyki:
"Miten vitussa sie oot noin hyvällä päällä?!"
Sen mielestä oon kuulemma aina pahalla päällä. Joko hyvä tuulisuus johtuu siitä, että lenkkeilen tai siitä etten oo nähny Jonia viikkoon.;) Veikkaan kuitenkin lenkkeilyä, koska eilinenkin päivä oli suhteellisen harvinaisesti aivan mahtava. Josta tulikin mieleen, että illalla en saanut unta ja pitihän sitä lähteä lenkille vielä. Matkalta tarttui mukaan Jesse, joka ei myöskään saanut unta. Olihan se kiva pitkästä aikaa vaihtaa kuulumisia noin 3 kilsan lenkin aikana. Kello lähenikin huimasti kello 2, kun käskin vielä kullan soittaa ko halusin puhua, että saisin paremmin unta. Nette nukkui jo siinä vaiheessa hyvin tyytyväisenä minun peitollani.

Tämän päivän lenkin jälkeen tullessamme kotiin, kaivoin heti nakkeja esiin. Olihan tyttönen kyllä vallan riemuissaan taas reeneistä ja oli kiva ko ihtelläki oli hyvä fiilis opettaa uutta asiaa. Tänään oli mielessä opettaa jalkojen pujottelu. Sehän olisi tosin jo pitänyt opettaa joululomalla, mutta öö.. Epsa on tähän kaikkeen syyllinen. Laiska? No nyt se on kuitenkin aloitettu ja voi että saan olla tuosta naperosta niin ylpeä! Ennätys vauhdissa karvaturri oppi pujottelemaan. Kiitos Essin hyvien neuvojen!;) Eihän se nyt ihan aivan loistavasti mene, mutta niin hyvin ko ensimmäisellä kerralla voi mennä! On tää vaan mahtava tunne. Ko saa olla omasta mussukasta niin kovin ylpeä.

Tänään onkin sitten kahdenlaista juhlimisen aihetta. Ensinäkin minulla ja poikaystävälläni on tullut vuosi täyteen, joka tuntuu ihan mahdottoman lyhyeltä ajalta. On se aika vaan rientänyt. Vastahan olimme seurustelleet viikon.:) Ja Nette on tänään 8 kuukautta! Herran jeeestas kun tuo vauva kasvaa! Pian se on 1 vuosikin takana. Ja juhannus aattona tuleekin sitten vuosi minun ja Neten yhteiselosta.

Niin ne lapset kasvaa, mutta onneksi nämä karvaiset versiot eivät lennä pesästä.:) Ne on aina tuollaisia äitin mussukoita. Kyllä minä muistan kuinka outoa oli kun porukat sanoi minua Neten äidiks. ÄITI!? Minäkö? Mutta niinhän se on. Kyllä se on nyt niin luonnollista sanoa, että äiti tekee sitä ja äiti tekee tätä. Ja se minun äiti onkin mummu. Onneksi äiti on muutenkin mummu kun sattuu siskolla olemaan kaksi lasta niin se mummoksi kutsuminen tuntuu ihan luontevalta.:P

Mutta eiköhän me tuon Neten kanssa kohta valuta tuonne television ja CSI New Yorkin pariin. Ihmetyttää vaan että miten hemmetissä tuossa koirassa on vieläkin virtaa nuin paljon ku käytiin pitkällä lenkillä, sit se sai leikkiä Benin ja vielä Karankin kanssa.;) Kumma hurtta.

PS. Nette varasti Beni raukan kongin. Juoksi pitkin kämppää hypellen ko mikäki kenguru.